/files/3913/2134/0128/rappuset_nettiin_960x491.jpg
/files/7915/1136/9516/1-30.jpg
/files/1013/2134/0121/--HEINOLAN_AHVENANMAAREISSU_2007_2.jpg
/files/7913/2134/0150/slaidi6.jpg
/files/4915/1136/9431/1-1.jpg
/files/5213/2134/0133/slaidi1.jpg
/files/9213/2134/0164/Tm_IMG_0022.JPG
/files/6413/2134/0146/slaidi5.jpg
/files/5015/1136/9811/1-25.jpg
/files/4315/1136/9804/1-23.jpg

Laadukas lääkehoito lastensuojelussa

Työssäni nuorisopsykiatrina olen viimeisen 20-vuoden aikana tehnyt yhteistyötä monen lastensuojelulaitoksen kanssa. Olen toiminut joissakin yksiköissä vakituisena konsultoivana lääkärinä, joissakin lähinnä osana nuoren verkostoa– nuorelle lääkitystä määräävänä lääkärinä. Olen nähnyt käytäntöjen vaihtelevan paljon johtuen siitä, että lastensuojelulaitokset toimivat sosiaalihuollon luvilla. Lastensuojelulaitoksissa ei ole vaadittu paljon osaamista  lääkehoidossa tai määräykset eivät olleet yhtä tarkkoja kuin hoitopuolen laitoksissa. Silti lastensuojelulaitoksissa käytetään lääkehoitoa sekä nuorten perussairauksien ja tilapäisten fyysisten oireiden hoitoon että joidenkin nuorten kohdalla mielenterveysongelmiin ja esim. neuropsykiatrisiin häiriöihin. Nuoret voivat valitettavasti psyykkisesti yhä huonommin, mikä näkyy mm. siinä, että yhä useammalla nuorella on psykiatrinen hoitokontakti ja mahdollisesti lääkitys sijoitukseen tullessa.


Minkälainen laadukas lääkehoito on lastensuojelussa? Mieleeni tulee muutama kohta, johon on panostettu esim. Konstan Koti ja Koulu Oy:n lääkehuoltosuunnitelmassa ja henkilökunnan koulutuksissa:

• Tarvitaan terveydenhuollon koulutuksen omaava työntekijä,
joka vastaa lääkehuollosta
• Asianmukaiset käytännöt lääkkeiden säilytyksessä ja jakamisessa
• Jokaisella työntekijällä on riittävästi tietoa nuorten lääkkeistä ja
siitä, mihin nuori sitä tarvitsee
• Hyvä tiedonkulku lääkettä määräävän tahon ja lastensuojelulaitoksen sekä
perheen välillä
• Jos ei tiedä, niin otetaan selvää(ei ole tyhmiä kysymyksiä)


Nuorisopsykiatrin lääkevalikoimaan kuuluvista lääkkeistä sijoitetulla nuorella
saattaa olla käytässä adhd -, käytöstä tai mielialaa tasaava -, mieliala
- tai unta tukeva lääkitys. On järkevää, että lastensuojelulaitoksessa on ns. nollalinja mahdollisesti riippuvuutta aiheuttaviin bentsodiatsepiineihin.
Ahdistukseen ja unettomuuteen löytyy muitakin vaihtoehtoja, mikäli oireet
ovat niin voimakkaita, että lääkettä tarvitaan. Adhd-lääkkeistä stimulantit
ovat kaksiteräinen miekka. Moni nuori hyötyy merkittävästi niistä ja niiden
käyttö on edellytys, jotta esim. pystyisi suoriutumaan koulunkäynnistä
ja vähentää lisäksi muuta ”sähläämisen vaaraa”. Mikäli samalla nuorella on
päihdeongelmaa, täytyy lääkitsemiseen suhtautua hyvin kriittisesti, yrittäen
ennakoida aikaa sijoituksen jälkeen.


Lääkkeellä ei periaatteessa hoideta käytösongelmaa, vaan siihen on sijoituspaikan henkilökunnan johdonmukaisuus selkeine sääntöineen ja rajoineen sekä iso annos välittämistä ja kärsivällisyyttä paras oireiden lievittäjä. Toki itsekin määrään joskus ” pinnaa pidentävää” lääkettä esim. vaikeaan uniongelmaan, jotta saataisiin samalla hyötyä nuoren päivään. Jos siitä syystä lähdetään lääkäriin, jotta lääkittäisiin nuoren käytös rauhalliseksi,
niin ollaan huolestuttavan tilanteen edessä. Jos henkilökunta on määrältään
niin pieni ja jaksamiseltaan niin tiukoilla, että toivotaan nuoren
rauhoittamista lääkityksen avulla, niin täytyisi pysähtyä miettimään yksikön
perusasioita ja sitä onko nuori oikeassa paikassa?


Käypään käytäntöön kuuluu, että vaikka lapsi on huostaanotettu, hänen huoltajansa kanssa neuvotellaan ennen kuin aloitetaan esim. psyykkeen lääkitys. Niiden lääkkeiden aloittamisessa tai muuttamisessa ei ole yleensä niin kiire, ettei henkilökunta ehtisi soittaa huoltajalle ensin. Mikäli huoltaja
vastustaa lääkitystä rankasti, ja silti lääkitystä annetaan nuorelle, niin
nuori joutuu ikävään tilanteeseen eikä tiedä totteleeko määräystä vai onko
lojaali vanhemmalle? Lastensuojelun laadukkaan lääkehoidon kulmakiviä ovat osaaminen, tiedonkulku ja yhteistyö. Eikä saa unohtaa, että nuori on keskiössä ja hänen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on kyse.

 

Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri,
Konstan Koti ja Koulu Oy:n lääkehuollon vastuulääkäri,
lääkehuollon kouluttaja ja konsultoiva nuorisopsykiatri