/files/3913/2134/0128/rappuset_nettiin_960x491.jpg
/files/7915/1136/9516/1-30.jpg
/files/1013/2134/0121/--HEINOLAN_AHVENANMAAREISSU_2007_2.jpg
/files/7913/2134/0150/slaidi6.jpg
/files/4915/1136/9431/1-1.jpg
/files/5213/2134/0133/slaidi1.jpg
/files/9213/2134/0164/Tm_IMG_0022.JPG
/files/6413/2134/0146/slaidi5.jpg
/files/5015/1136/9811/1-25.jpg
/files/4315/1136/9804/1-23.jpg

Rajoitustoimenpidekysely lapsille

Palveluasiantuntija on kevään 2017 aikana tehnyt kyselyn kaikille Konstassa sijoitettuna kiireellisesti tai huostaanotettuna olevalle lapselle. Vastaaminen tehtiin nimettömästi. Vastanneiden nimet kirjattiin ylös, jotta arviokysely voidaan toteuttaa samojen lasten vastauksilla. Kysymykset koostuivat kartoituksesta, mitä rajoitustoimenpiteitä lapselle on tehty, kuinka häntä on asioissa kuultu ja kohdeltu, onko lapsi saanut tiedon rajoituksesta kirjallisesti, onko hän ollut tietoinen rajoitustoimenpiteen jatkon perusteista ja onko lapsen kanssa käyty rajoitustoimenpiteen jälkeen keskusteluja toimenpiteen vaikutuksista.

Vastauksissa ilmeni, että rajoitustoimenpiteitä on tehty joidenkin lasten kohdalla useita eri toimia. Kuulluksi tuleminen ja tiedoksi anto on toiminut. Hallinto-oikeuden valitusoikeudesta ei oltu aina kerrottu. Rajoitustoimenpidettä tehtäessä oli pääasiassa toimittu asiallisesti. He, ketkä vastasivat, että olisi voinut toimia toisin, toivat esiin, että kuuntelua olisi toivottu lisää. Rajoitustoimenpiteen jatkoa on arvioitava päivittäin. Lapsille ei aina kerrottu rajoitustoimenpiteen jatkon perusteista, vaikka työryhmä on sitä päivittäin arvioinnut. Osan kanssa lapsista on omaohjaaja käynyt keskustelua rajoitustoimenpiteen vaikutuksista rajoituksen päättymisen jälkeen, osan kanssa ei.

Prosessi jatkui kyselyn jälkeen siten, että ohjaajien kanssa käytiin keskustelua vastauksista. Käytiin vastaukset lasten kanssa yhteisesti läpi. Kerrottiin, missä rajoitustoimenpiteissä valitusoikeus hallinto-oikeuteen on olemassa. Kerrottiin lapsille, että he halutessaan saavat apua valituksen tekoon ohjaajilta. Kehittämiskohteeksi nostettiin rajoitustoimepiteiden vähentämisen tavoitteleminen, toirmenpiteen jatkosta kertominen lapselle ja rajoitustoimenpiteen jälkeen keskustelun käyminen lapsen kanssa luoden tavoitteen siihen, että rajoitustoimenpiteitä saataisiin vähennettyä. Kehityskohteet kerrottiin lapsille, jotta he osaavat vaatia ohjaajilta asian läpikäymistä heidän kanssaan. Syksyllä toteutetaan kysely uudelleen samoille vastaajille ja verrataan kyselyä tämän kevään kyselyihin. Sitä kautta saadaan tarkasteltua, onko kehitystä tapahtunut ja onko kehityskohteet edenneet.

Kyselyt lapsilta itseltään auttaa meitä kehittymään ja huomioimaan heidän mielipiteensä. Lapset saavat olla mukana kehittämistyössä ja arvioinnissa, jolloin he sitoutuvat helpommin tavoitteisiin. Yksi tavoite on vähentää rajoitustoimenpiteiden tarvetta ottaen huomioon, että rajoitustoimenpiteitä tarvitaan joka tapauksessa joissakin tilanteissa. Kun niitä tarvitaan, toimitaan asianmukaisesti ja lapsi on mukana keskusteluissa, jotta hän pystyy muuttamaan toimintaansa siihen suuntaan, että rajoitteet vähenevät ja sisäinen itsenäinen kontrolli itseään kohtaan kasvaa.